Työtaistelut: Mitä, miksi ja milloin?
Työtaistelut ovat olleet viime aikoina runsaasti esillä, koska useiden työehtosopimusten voimassaolo päättyi alkuvuonna, eikä kaikilla aloilla ole saatu solmittua uutta työehtosopimusta. Monilla aloilla ollaan tällä hetkellä ns. sopimuksettomassa tilassa, ja tällöin työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja.
Työehtosopimuksilla turvataan työrauha sopimuskaudeksi. Työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden syntyminen edellyttää voimassa olevaa työehtosopimusta. Työrauhavelvoite tarkoittaa, että työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ja työnantajat eivät saa ryhtyä työehtosopimuksen voimassa ollessa sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kyseiseen työehtosopimukseen.
Työrauhavelvollisuus ei koske kuitenkaan kaikenlaisia työtaistelutoimenpiteitä. Sopimuskauden aikana voidaan ryhtyä sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka eivät kohdistu oman työehtosopimukseen. Työrauhavelvollisuuden piiriin eivät kuulu poliittiset työtaistelut tai myötätuntotyötaistelut, ellei niillä pyritä vaikuttamaan oman työehtosopimuksen määräyksiin.
Lakko, työsulku ja muut työtaistelutoimenpiteet
Työtaistelutoimia voidaan käyttää painostuskeinona sopimuksen saavuttamiseksi tilanteissa, joissa yhteisymmärrystä osapuolten välillä ei löydy, eikä asioista päästä eteenpäin neuvottelemalla. Jos työtyöehtosopimusneuvotteluissa työntekijä- ja työnantajapuoli eivät pääse yhteisymmärrykseen työehtosopimuksen uusista vähimmäisehdoista, työehtosopimuksen saavuttamiseksi voidaan turvautua työtaistelutoimiin.
Työntekijöiden käyttämiä työtaistelutoimenpiteitä ovat muun muassa lakko ja ylityökielto. Lakolla tarkoitetaan työntekijöiden pidättäytymistä lakon alaisesta työstä. Ylityökielto taas tarkoittaa sitä, että alan työntekijät kieltäytyvät ylitöistä, kun työnantaja pyytää ylitöihin (huom. Ylityöt ovat aina vapaaehtoisia työntekijälle). Yksittäinen työntekijä ei voi yksin päättää ryhtyä lakkoon. Käytännössä lakosta tai muusta työtaistelutoimenpiteestä päättää ja sen järjestämisestä vastaa järjestö, ammattiliitto tai sen jäsenyhdistys. Työtaistelutoimenpiteisiin ryhdyttäessä noudatetaan lain mukaisia menettelytapoja.
Työnantajallakin on sopimuskauden aikana työrauhavelvoite, mutta sopimuksettoman tilan aikana myös työnantaja voi ryhtyä työtaisteluun. Työnantajan käytettävissä on esimerkiksi työsulku, joka tarkoittaa sitä, että työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä työhön ja keskeyttävät heidän palkanmaksunsa työsulun ajaksi.
Edellä kerrottu koskee työehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä. Poliittisella työtaistelutoimenpiteellä pyritään vaikuttamaan poliittisiin päätöksentekijöihin, esimerkiksi eduskuntaan ja valtioneuvostoon. Tällaisia ovat esimerkiksi poliittiset lakot ja mielenilmaukset. Esimerkiksi alkuvuonna järjestetty aktiivimallia vastustava mielenilmaus oli poliittinen mielenilmaus.
Kenellä on oikeus osallistua työtaistelutoimenpiteeseen
Työntekijällä, joka kuuluu työtaistelun piiriin kuuluvaan liittoon eli joka on ns. järjestäytynyt työntekijä, on oikeus osallistua työtaisteluun.
Ammattiliitto ei saa määrätä liittoon kuulumatonta eli ns. järjestäytymätöntä työntekijää osallistumaan työtaisteluun. Vakiintuneesti on kuitenkin katsottu, että järjestäytymätön työntekijä saa osallistua sellaisen järjestön työtaisteluun, johon hän järjestäytyneenä kuuluisi. Järjestäytymätön työntekijä ei voi saada liitolta lakkoavustusta, eikä työantajalla ole velvollisuutta maksaa palkkaa työtaisteluun osallistuneelle työntekijälle työtaistelun ajalta.
Työnantaja ei saa kohdistaa työntekijään negatiivisia toimenpiteitä, esimerkiksi painostaa, syrjiä tai irtisanoa, jos työntekijää osallistuu työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen.
